Jyrki Katainen siirtyi kolme vuotta sitten Euroopan komission jäseneksi ja jätti Suomen, kokoomuksen sekä pääministerin tehtävät taakseen. Pesti Brysselissä on noin puolivälissä, eikä miehellä ole kummempia suunnitelmia pestin jälkeistä aikaa kohtaan.
Kataisesta povataan seuraavaa komission puheenjohtajaa nykyisen puheenjohtaja Junckierin tilalle, joka on ilmoittanut jättävänsä komission puheenjohtajan tehtävät seuraavan kauden koittaessa. Katainen on komission arvostettu jäsen, ja niin työkaverit kuin EU:n poliittisia asioita puivat lehdetkin povaavat hänestä seuraavaa puheenjohtajaa.
Katainen itse miettii mahdollista uutta alkua jonkin ihan muun parissa, mutta mitään lukkoon lyötyä suunnitelmaa miehellä ei vielä ole. Suomeen paluu ei kuitenkaan ole hänen mielessään kovin todennäköinen vaihtoehto, ainakaan tällä hetkellä. Matkalaukkua Suomen matkoilta joka tapauksessa täyttävät supisuomalaiset eväät, kuten kaurahiutaleet, riisipiirakat ja ruisleipä.
Paluu Suomeen?
Katainen ja perhe ikävöivät Suomesta monia asioita, kuten saunaa, puhdasta hanavettä, riisipiirakoita ja ruisleipää. Tästä huolimatta paluu Suomeen ei vielä houkuta ainakaan Kataista itseään. Vielä vuosi sitten tehdyssä haastattelussa Katainen paljasti, ettei suunnittele paluuta Suomeen, ei edes presidentinvaaleihin, sillä talo Brysselissä on nyt ostettu. Perhe suunnittelee kaupungissa pysymistä ainakin seuraavat viisi vuotta.
Vaikka monet ovat sanoneet Kataisen kuvainnollisesti “jättäneen uppoavan laivan” jättäessään Suomen kesken pääministerikauden, on Katainen sitä mieltä, että hän oli Suomessa antanut jo kaiken annettavansa. Kymmenen vuoden puheenjohtajuuden aikana kokoomuksessa Kataisen vastuulla olivat välillä myös valtiovarainministerin sekä pääministerin tehtävät. Katainen sanoo nauttineensa näistä työvuosista, mutta ammatillisesti mies oli täysin äärirajoillaan.
Kymmenen vuoden jälkeen Kataisesta tuntui, ettei hän pysty enää uusiutumaan kokoomuksen puheenjohtajana, ja siispä oli aika siirtyä eteenpäin uralla, ei niinkään ylemmäs oman maan portailla, vaan kokonaan toisissa maisemissa. Julkisuudessa nähtiinkin loppuaikoina Suomen mediassa ajoittain kireä ja väsynyt Katainen, joka kertoo työtaakan suuruudesta. Mies sanoo elämän Brysselissä olevan rennompaa, vaikka työpäivät ovatkin yhtä pitkiä kuin Suomessa.
Katainen viihtyy Brysselissä
Kataisella on hyvät oltavat Brysselissä. Työ ei ole yhtä hektistä, mutta palkka on kaksi kertaa suurempi kuin Suomessa pääministerikausina. Katainen kertoo haastatteluissa elämän olevan stressitasoltaan matalampaa Brysselissä, vaikka päivät töissä ovat yhtä pitkiä kuin Suomessakin.
Stressi on vähentynyt monesta syystä. Muun muassa päätösten yhtenäisen koon vuoksi työ tuntuu Kataisesta vähemmän stressaavalta. Pääministerin on tehtävä päätöksiä kaikenlaisista asioista, isoista ja pienistä, joka kuluttaa voimat nopeasti loppuun. EU-tasolla päätökset ovat pelkästään isoja, ja pienistä asioista puhumista yritetään jopa vältellä. Katainen mainitsee, ettei tämä tee pienistä asioista vähäpätöisiä, mutta käsiteltävien asioiden skaala vain on rajatumpi ja asiat suurempia, kuin pääministerin tehtävissä.
Kataisen tehtävät keskittyvät työllisyyden, kasvun, investointien ja kilpailukyvyn ympärille. Euroopan komission päätökset vaikuttavat tavalla tai toisella jokaiseen noin puolen miljardin eurooppalaisen elämään. Kyseessä on suuri vastuu, joka näkyy Kataisen hulppeassa kuukausipalkassa. Vastuu ei kuitenkaan miestä haittaa.
Osa Suomessa miestä vaivanneesta stressistä johtui myös erittäin suuresta julkisuuden määrästä, joka kuuluu väistämättä suuren päättäjän työnkuvaan. Euroopan komission työssä Kataiseen kohdistuu paljon vähemmän julkista painetta ja julkisuutta yleensä. Toisinaan miehen nimi mainitaan lehdessä tai muussa mediassa, mutta uutisten sisältö on miehen mielestä asiallisempaa, kuin Suomessa. Henkilökohtainen julkisuus puuttuu.
Työnsä lomassa Katainen tapaa muita poliitikkoja, käy puhumassa politiikasta ja Euroopan tulevaisuudesta ja matkustelee työnsä puolesta paljon.
Suositumpi kuin Suomessa
Katainen on menestynyt Euroopan komissiossa erinomaisesti. Suomeen verrattuna miehen suosio on komissiossa korkeammalla. Jopa niin korkealla, että Kataisesta povataan seuraavaa puheenjohtajaa Jean-Claude Junckerin paikalle. Juncker ilmoitti vuoden 2017 huhtikuussa, että hänen osaltaan puheenjohtajan ajat ovat ohitse, eikä hän aio enää jatkaa komission puheenjohtajana seuraavalla kaudella. Eräs italialainen lehti uutisoi saman tien aiheesta, kirjoittaen Junckierin eroavan virastaan jo maaliskuussa ja Kataisen astuvan hänen tilalleen. Kataisen esikunta kiisti uutisen välittömästi, sillä eihän kyseessä ollutkaan tosiuutinen, vaan pelkkää spekulointia.
EU:n asioista kirjoittava Politico-lehden kommentaattori Ryan Heath ylistää Kataista ja mainitsee pitävänsä hänen mahdollisuuksiaan entisen puheenjohtaja Juckierin seuraajana hyvänä. Erityisesti Kataisen suomalaisesta tehokkuudesta pidetään: mies ei jätä asioita kesken ja keskittyy olennaiseen.
Suomalainen ujous ihmetyttää muita poliitikkoja toisinaan, vaikka samalla he myöntävät, että nöyrä asenne on EU:lle vain hyväksi kansalaisten ja euroskeptikkojen edessä. Vuoden 2016 Politico-lehden tekemässä kyselyssä Katainen arvioitiin jopa kuudennelle sijalle kaikista komission 28 jäsenestä vaikutusvaltaisuudessa.
Mitä pestin jälkeen?
Oli miten oli, Kataisen pesti komissiossa päättyy 2,5 vuoden kuluttua, vuonna 2020. Katainen on sanonut haastatteluissa, ettei hänellä ole minkäänlaista suunnitelmaa tulevaisuudelle. Tällä hetkellä mies ei pyri mihinkään. Katainen kuitenkin veikkaa, että hän voisi alkaa tehdä jotakin ihan muuta, joka voisi olla esimerkiksi kansainvälisyyttä, kansainvälistä taloutta tai mahdollisesti jopa jotakin Suomesta, mutta tarkkaa vastausta tulevaisuuskysymykseen miehellä ei ole. Nykyinen elämä on mukavaa, eikä siitä puutu kuin pieniä yksityiskohtia, kuten suomalainen sauna.