Kansallinen Kokoomus, kansankieliseltä nimeltään yksinkertaisesti Kokoomus, on Suomen kolmanneksi suurin puolue kansanedustajien määrään katsottuna. Kolme puolueen edustajaa on Euroopan parlamentissa, mukaan luettuna Katainen.
Puolue oli vuonna 2005 suurista puolueista kaikkein naisvaltaisin jopa 46 prosentin naisosuudella. Vuonna 2008 kokoomus oli yksi kolmesta ainoasta puolueesta, joiden jäsenmäärät olivat kasvussa.
Kokoomuksen historiaa
Kokoomus on juuriltaan suomalaisuusliike, jonka tiedetään olleen olemassa jo 1800-luvulla. Varsinainen Kansallinen Kokoomuspuolue perustettiin vuoden 1918 lopulla vanhalla ylioppilastalolla Suomalaisen puolueen ja osan Nuorsuomalaisen puolueen kannattajien kesken. Nimi Kansallinen Kokoomuspuolue kesti vuoteen 1951 saakka, jonka jälkeen se vaihdettiin Kansalliseksi Kokoomukseksi.
Kokoomus suhtautui presidentti Kekkoseen kriittisesti ja päätti asettaa seuraaviin, vuoden 1968 vaaleihin oman ehdokkaansa. Tämä saattoi aikaan nähden hidastaa puolueen päästyä hallitukseen. Kokoomus kannatti selektiivisen koulutusjärjestelmän tuloa ja vastusti vasemmiston ja keskusta-puolueen ehdottamaa ja ajamaa peruskoulu-uudistusta.
Tutkimusten mukaan Kokoomus kehittyi kunnon kiinteäksi vaalipuolueeksi 1970-luvulla, jolloin puolueen puheenjohtajaksi valittiin Juha Rihtniemi. Huolimatta nihkeästä suhtautumisestaan presidentti Kekkosta kohtaan, puolue hyväksyi poikkeuslain, joka salli Kekkosen tulla valituksi uudelleen presidentiksi ilman vaaleja vuosiksi 1974-1978. Puolueen oppositio erosi tällöin puolueesta ja aloitti oman puolueensa, Perustuslaillisen Kansanpuolueen.
Kokoomus pääsi lopulta mukaan hallitukseen 21 oppositiovuoden jälkeen vuonna 1987. Kokoomus oli tällä hallituksen kaudella yksi hallituksen suurimpia puolueita.
Katainen toimi kokoomuksen puheenjohtajana vuosina 2004-2014. Tällä kaudella kokoomus kasvoi Suomen suurimmaksi puolueeksi. Kokoomus on istunut hallituksessa vuodesta 2007 lähtien, joista vuosina 2011-2015 puolue oli pääministeripuolueita. Kataisen jätettyä puolueen uudeksi pääministeriksi valittiin Alexander Stubb vajaaksi vuodeksi, ja hänen jälkeensä Juha Sipilä.
Kokoomuksen aatteet ja tavoitteet
Kokoomuksen tärkeitä puoluearvoja ovat vapaus, vastuu ja demokratia, sivistys, kannattavuus, välittäminen, suvaitsevaisuus ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Puolue korostaa yksilöllisyyttä sekä yritteliäisyyttä. Kokoomus on Suomen Euroopan Unioniin kuuluvuuden kannalla, sillä se tuo puolueen mielestä Suomelle turvaa ja hyvinvointia. Ihmisten vapaus ja vastuu omasta toiminnasta ovat tärkeitä asioita kokoomukselle.
Puolueen itsensä mukaan kansalaisten hyvinvointi rakentuu työstä, yrittämisestä ja välittämisestä. Alexander Stubb, puolueen jäsen ja entinen Euroopan parlamentaarikko, on sanonut puolueen linjaa liberaaliksi, monikulttuurisuuteen panostavaksi ja kansainvälisyyteen myönteisesti suhtautuvaksi. Objektiivista näkemystä tarjoaa tutkija Juha Rahkonen, joka kuvailee puoleen puoluejohdon linjaa “kansainvälis-liberalistiseksi Katais-Stubbin linjaksi”.
Kokoomuksen tavoitteena on edistää yhteiskuntaa, jossa jokaiselle kansalaiselle mahdollistetaan hyvän elämän edellytykset, ja jossa jokainen kantaa vastuuta omasta ja toisten elämästä. Samalla puolueen tavoitteisiin kuuluu Suomen kielen ja kulttuurin vaaliminen ja tukeminen, kansallisen perinnön säilyttäminen ja osaamis- sekä sivistystasosta huolehtiminen. Työn ja yrittäjyyden edistys ovat puolueen tavoitelistalla.
Kokoomus haluaa edistää ihmisten ja yhteiskunnan vastuuta ja kunnioitusta luontoa ja ympäristöä kohtaan. Kokoomus on itse kuvaillut poliittista näkemystään vastuulliseksi yksilöllisyydeksi ja maltilliseksi oikeistolaisuudeksi.
Päästäkseen tavoitteisiin kokoomus on muun muassa pyrkinyt siirtämään verotuksen painopistettä työn teon ja työllistämisen yhteydestä ympäristöä kuluttavan toiminnan puolelle. Tämän tuloksena muun muassa kauppojen aukioloajat vapautuivat edellisten lakisääteisten sallittujen aukioloaikojen sijaan. Tämän toivotaan elävöittävän kaupunkeja.
Kokoomus haluaa puolueena tarttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja rakentaa tulevaisuutta parempaan päin aloitteellisesti ja ilman ennakkoluuloja. Kokoomuksen jäsenjärjestöt, kuten esimerkiksi Kokoomusnuoret, Kokoomusopiskelijat ja Kokoomusnaiset voivat tehdä ehdotuksia puoluekokouksissa. Tämän seurauksena muun muassa tunnustuksellisen uskonnonopetuksen lakkauttamista ja pakkoruotsin muuttamista valinnaiseksi kieleksi kouluissa on harkittu. Kokoomuksen tavoitteissa on jo pitkään ollut myös sukupuolineutraali avioliitto, joka vihdoin toteutui vuonna 2017.
Ulkopolitiikka
Vuodesta 2010 lähtien kokoomuksen ulkopolitiikkalinjaus on ollut “aktiivista, avointa ja rohkeasti eteenpäin katsovaa”. Puolueen näkökulmasta Suomi voi pienenä maana lisätä vaikutusvaltaansa kansainvälisillä markkinoilla olemalla luotettava, aktiivinen ja kekseliäs kumppani ollessaan muiden maiden kanssa yhteistyössä. Kokoomukselle Suomen ensisijainen kansainvälinen vaikutuskanava on EU. Kokoomus kannattaa ja tukee Suomen EU-jäsenyyttä vahvemmin kuin yksikään muu puolue. Noin puolet kokoomuksen jäsenistä kannattaa Suomen liittymistä NATO:n.
Kokoomuksen näkökulmasta Euroopan Unionin olisi käytettävä varojaan vastuullisemmin. Varoista suurin osa tulisi kokoomuksen mukaan käyttää teknologiaan, tutkimukseen, ulkopolitiikkaan, itämeren suojeluun, luonnonvarojen varjeluun ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Erityisen huomion kohteena on naisten aseman edistäminen kehitysmaissa. Kehitysavussa kokoomus ei usko pelkkään hyväntekeväisyyteen, sillä puolueen mielestä se voi hidastaa kohdemaan omaa itsenäistä yhteiskunnallista kehittymistä.
Kokoomuksen kannattajat
Suurimman kannatuksen kokoomus saa Etelä-Suomen alueelta. TNS Gallupin tekemässä kyselyssä puolueeseen suhtauduttiin myönteisesti: jopa 42 prosenttia vastaajista sanoi suhtautuvansa puolueeseen myönteisesti tai melko myönteisesti. Muilla puolueilla luvut olivat pienempiä, muun muassa keskustalla prosentti oli 40 ja SDP:llä 36. Vuonna 2008 tehty kysely paljastaa, että suomalaiset luottivat ainakin niihin aikoihin kokoomuksen osaamiseen eniten talouskriisin aikoina.
Suuriosa kokoomuksen kannattajista edustaa omasta mielestään oikeistolaista ideologiaa. Kannattajat ovat puolueiden kannattajista myönteisimpiä NATO-jäsenyyttä kohtaan. Vuoden 2016 tutkimuksessa luku oli jopa 53 prosenttia. Viime vuosina kokoomuksen suosio nuorten, erityisesti 18–24-vuotiaiden keskuudessa on ollut laskussa. Toimittajien keskuudessa kokoomus on toiseksi suosituin puolue heti vihreiden jälkeen.