Jyrki Kataisen poliittisista saavutuksista ja niiden merkityksestä Suomelle voidaan olla montaa mieltä, sillä on tulkinnanvaraista, mitä saavutuksella sinänsä tarkoitetaan ja kuinka suuri on yksittäisen poliitikon vaikutus asioihin – onhan politiikka ennen kaikkea ryhmätyötä.
Jyrki Kataisen suurin saavutus kotimaisen politiikan kentällä lienee hänen vaikutuksensa edustamansa puolueen suosion nousuun Kataisen toimiessa kokoomuksen puheenjohtajana. Kokoomuksen riveissä häntä on kiitelty nimenomaan panoksestaan puolueen sisäisessä hengenkohotuksessa, jonka ansiosta kokoomuksen kannatus jatkoi noususuhdannettaan johtaen lopulta siihen, että vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Katainen johti kokoomuksen Suomen toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Saavutukset työuralla voivat olla varsin merkittäviä ja monin ulkoisin mittarein määritettävissä. Pohjimmiltaan tärkeintä on se, mitä ihminen haluaa saavuttaa itselleen ja minkä hän itse laskee saavutuksekseen. Koko eletty ihmiselämä on arvokas saavutus.
Henkilökohtaisella tasolla tarkasteltuna esimerkiksi perheellisen ihmisen suurimmaksi saavutukseksi voidaan arvottaa vanhemmuus, sillä uuden ihmisen luotsaaminen itsenäiseksi yksilöksi on vaativa luottamustehtävä, aivan kuten valtion luotsaaminen kohti mahdollisimman monen kansalaisen kannalta mahdollisimman hyvin toimivaa systeemiä.
Tosin ihanneyhteiskunnan rakentaminen ja ylläpitäminen on käytännössä yhtä utopistinen tavoite kuin lapsen potentiaalin ja lahjakkuuden valjastaminen kaiken tutkimustiedon valossa. Vanhemmilleen merkittävimmän arvosanan onnistumisesta antaa jälkikasvu, poliitikolle kansa.
Puheenjohtaja Jyrki Kataisen työ Niinistön hyväksi
Kokoomuspuolueen eduksi oli mahdollisimman vahvan presidenttiehdokkaan asettaminen vuoden 2006 presidentinvaaleihin. Kataisella oli tärkeä työsarka suostutella Luxemburgissa virkaa tekevä Sauli Niinistö mukaan presidenttikamppailuun.
Kun hanke onnistui, tuli se Kataiselle tärkeänä saavutuksena, sillä häntä olisi kritisoitu voimakkaasti, mikäli Niinistö olisi kieltäytynyt. Presidenttitaistoon lähdettiin tosissaan, joskaan odotukset varsinaisesta voitosta eivät puolueen riveissä olleet korkealla sen valossa, että kolmissa edellisissä presidentinvaaleissa kokoomuksen hallitusvastuun aikana menestystä ei kokoomuksen ehdokkaiden osaksi ollut suuremmin siunaantunut.
Sen sijaan kokoomuksella on historiaa paremmasta menetyksestä presidentinvaaleissa, kun kokoomus on lähtenyt kisaan oppositiosta. Niinistö nousikin toiselle kierrokselle haastamaan Halosen, joka oli Niinistön vastaehdokkaana voimakas vastustaja muun muassa istuvan presidentin asemansa vuoksi. Tarja Halonen ei ollut tehnyt varsinaisia virheitä presidenttikaudellaan, eikä vallassa olevaa presidenttiä haluta potkia pois vallan pallilta, ellei äänestäjien enemmistöllä ole selvää syytä epäluottamukseen ja tyytymättömyyteen, jotka kääntyisivät istuvaa presidenttiä vastaan.
Jyrki Kataisen vaikutukset valtiovarainministerinä
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen nimitettiin valtiovarainministeriksi Matti Vanhasen toiseen hallitukseen, kun kokoomus nousi Suomen toiseksi suurimmaksi puolueeksi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Kataisen valtiovarainministerikausi toi aiempia hallituksia enemmän korotuksia opintorahaan, sairauspäivärahaan sekä vanhempainrahoihin. Eläkeläisten toimeentulotukea korotettiin niin kutsutulla takuueläkkeellä.
Takuueläke sekä alle 25-vuotiaiden toimeentulotukeen kohdistuvat muutokset perustuivat Sata-komitean esityksiin. Nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdistuva toimeentulotuen muutos mahdollisti toimeentulotuen leikkaamisen sellaisilta nuorilta, joilla ei ollut työpaikkaa ja jotka kieltäytyivät myös koulutuspaikasta. Niin sanotun Lex Soininvaaran vaikutuksesta sanktioleikkaus oli suoritettavissa leikkaamalla toimeentuloturvan perusosaa korkeintaan 40 prosentilla.
Tasa-arvotupo
Kataisen valtiovarainministerikauden aikana kokoomus puolsi niin kutsuttua ”tasa-arvotupoa”, jonka tarkoituksena oli nostaa seuraavalla tupokierroksella naisvaltaisten alojen palkkoja yleisesti. Tupokierros kaatui vuonna 2007, eikä sopimusta syntynyt. Tämä aiheutti saman vuoden syksynä sairaanhoitajalakon.
Hallituksen säädöksellä voimaan astui potilasturvalaki, jolla akuutti hoito pyrittiin turvaamaan määräämällä tarvittaessa terveydenhuoltoalan ammattilaiset töihin huolimatta käynnissä olevasta työtaistelusta. Laki sai pakottavan luonteensa vuoksi eräänlaisen kutsumanimen ”pakkolaki”. Lakkoilevat hoitajat kohdistivat kritiikkinsä ennen kaikkea Kataiseen. Hallituskauden aikana myös AKT:n ahtaajat lakkoilivat ja Katainen peräänkuulutti keskustelua työmarkkinajärjestöissä lakkoilun loppumiseksi.
Veronalennukset ja valtionvelan otto
Budjettiriihessä elokuussa 2008 hallitus teki päätöksen verojen alentamisesta yhteensä 870 miljoonalla eurolla kohdistaen veronkevennykset pieni- ja keskituloisille työtulovähennyksellä. Suomen Pankki tosin esitti seuraavana vuonna arvion, jonka mukaan Suomi joutuisi korottamaan talouskriisin jälkeen vero kenties viidenkin prosentin verran, koska julkinen talous oli heikentynyt. Katainen näki mahdollisiksi vaihtoehdoiksi veronkorotuksille budjetin sopeuttamisen ja työurien pidentämisen.
Kataisen kanta valtionvelasta oli se, että velan lyhentäminen oli tietenkin tärkeä asia. Kuitenkin vuoden 2008 lopulla kansainvälisen taantuman vuoksi Katainen katsoi tarpeelliseksi lisävelan ottamisen. Hän arvioi velkaa otettavan vain muutaman miljardin verran, mutta todellinen velkasumma muodostui lopulta huomattavasti suuremmaksi.
Kela-maksujen poisto
Hallitus teki ehdotuksen tammikuun 2009 lopulla työnantajan Kela-maksun poistamiseksi. Eläkemaksujen rahastoimisen nopeuttaminen oli Kataisen katsomuksen mukaan tärkeä elvytystoimenpide kuntien aseman ja työllistämisen edistämiseksi. Eduskunta hyväksyttyä Kela-maksun poiston työnantajilta työmarkkinajärjestöt sopivat tulojen korvaamisen vuodesta 2011 alkaen korottamalla TEL-maksuja.
Kokoomuksen nousu suurimmaksi puolueeksi
Kokoomuksen julkisuuskuvaa onnistuttiin parantamaan Kataisen puheenjohtajakaudella. Niinistön vahva kampanjointi avitti niin ikään kokoomuspuoluetta. Kova työ palkittiin, kun Katainen johdatti kokoomuksen hallitusvastuuseen huhtikuun 2011 eduskuntavaaleissa saavutetun voiton myötä.
Eduskunnan suurimman puolueen puheenjohtajasta tehtiin hallitustunnustelija, josta leivottiin hallitusneuvottelujen jälkeen tulevan hallituksen pääministeri. Hallituksen virkaanastujaiset olivat kesäkuussa 2011. Pääministerinä Katainen hyväksyi muun muassa Fortumin sähköverkkojen myymisen suomalaisten eläkevakuutusyhtiöiden ja kansainvälisten sijoitusyhtiöiden omistamalle Caruna Oy:lle, joka alkuvuonna 2016 kertoi reiluista korotuksista siirtohintoihinsa.
Poliittiset vaikuttajat tekevät päätöksiä, jotka pohjautuvat käytössä olevaan tietoon, lausuntoihin ja muiden poliitikkojen esityksiin. Päätöksentekijän suurin ja täydellisen mahdoton saavutus olisi kansalaisten sataprosenttinen tyytyväisyys.